sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Choc-aholic 4EVER!





Tärkeimmät asiat ensin: Ass and titties. :) Hieman sitä inspokuvaa että miksi pitää jaksaa kyykätä vaikka ei kettuakaan huvittaisi tiettyinä päivinä: Koska se pyöreä peppu ja terhakat tissit vaan ovat niin sen arvoiset!<3
 

Ja jos joku teistä lukijoista ei tiedä kenelle ylempi unelmapeppu kuuluu niin menkääpä äkkiä googlettelemaan tätä bikini fitness kaunotarta, Nathalia Meloa. Voisin melkein tappaa jos mulla olisi Nathalian ruumiinrakenne. O___o Brasilialaiset. Pöh. No mut ei se mitään, onhan sekin toki ihan kiva omistaa perisuomalainen lättäsellupeppu. Onneksi kyykkäämällä sekin paranee hieman. Mulla huonoin homma ikinä on se että olen saanut selluunnuttavan geenin ja lisäksi raskausarpia helposti saavan geenit. Niimpä huonoina turvotuspäivinä peppu-reisi-selkäalueeni on kuin viillelty appelsiini. :P Mutta ei auta kun pelata korteilla jotka saa. :) Näistä syistä kyykkyjen teko on mulle kovin tärkeää.

Oikeastaan sellupyllyllä ja raskausarvilla on suurimmalle osalle miehistä mun kokemukseni mukaan yhtä vähän merkitystä kun kärpäsen kakalla isossa valkoisessa seinässä. Totta kai ne nuo jutut huomaavat jos niitä ääneen kauhistelee aina kun menee suihkuun mutta muutenpa mokomat ei tunnu haittaavan. :) Kannattaa vaan iskee silmää ja koittaa olal itsevarma, ja kynttilänvalo on keksitty romanttisista syistä mutta ihan varmasti myös siksi että sellupyllynsä voi piilottaa sensuelleihin varjoihin kun kuuma tilanne iskee päälle. :DD Gotto love some men! Yllättävän armollisiahan nuo nallekarhut on. ;D


Olen viime päivinä suoraan sanottuna vallan kyllästynyt huonoihin hiuspäiviin ja siihen miten isosti se haittaa mua etten voi pitää klipsipidennyksiä ihan joka päivä. Niimpä päätin että mahdollisimman pian hankin en teippipidennykset. Olen niitä kuolannut jo puoli vuotta ja pohtimasta päästyäni pohdiskellut. Tulin siihen lopputulokseen että joko menen itsetuntoa kohottaakseni huulien isonnukseen (poikkis ei innostunut) tai sitten hankin vihdoin kilon karvaa. Kilo karvaa voitti. :)
 

Voisi sanoa, että viimeisen vuoden aikana olen naisellistunut huomattavasti ja lyhyeksi aikoinaan leikkaama tukkani ei enää tunnu lainkaan omalta. Ahdistun koska en tunne viestiväni sillä persoonaani enkä koe itseäni seksikkääksi.

What my hair looks like----^
 

How I feel it fucking looks like---^

 Hyi kamala. Musta ihmisille jotka leikkaa pitkän lettinsä pois pitäis ensin tehdä mielentilatutkimus... Näytin ihan blondilta Skrillexiltä vielä vuosi sitten. Miten annoinkin jonkun napsia ihanan polkkani....

Oon vannonut pyhästi etten anna yhden ainoan parturikampaajan koskea tukkaani ja suostutella mua siihen kuinka Twiggymäinen miestukka on nyt niin in ja nuorentaa mua ainakin 50 vuotta. Puh ja pah sanon mä. Se on rahastustemppu kun mokomat pahan kätyrit saa kuukausittain rahaa siitä että ne nipsii vähätkin karvat päästä ja tekee naisista miehen näköisiä. Syyttäkää vaikka vanhanaikaiseksi mutt musta naisella kuuluu olla pitkä tukka. Ymmärtänette siis että itken tän reuhkani ja typerän päähänpistoni takia vuosi takaperin verta.

Miksi kummassa kuvittelin haluavani lyhyet hiukset?? BEATS ME.
 


Lisäksi väriäkin vaihdan todennäköisesti, alan kallistua suklaaruskeaan jossa on kuparisia raitoja. :)
 

Aivan ihana! Tuntuu sopivan mielettömän hyvin päivettyneen ihon kanssa. :)
 

Oma tukkani otti itseensä viime värjäyksestä ja muuttui liian tummaksi. Aion siis vaalentaa sitä n. 2 astetta ja veyäistä vaalean suklaanruskean päälle.


Hopefully koko fiasko näyttää lopulta jotakuinkin tältä. Voi kun jo saisin ne karvat. Luulen että niillä on mielettömän positiivinen vaikutus itsetuntooni ja sitä myöten koko elämään. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti