Puff face?

Jos uisin järvessä kesällä ja nukkuisin taivasalla tähtikupolin suojissa ilman hiustenkuivaajaa niin mä olisin tää.

If  I were to swin in a cool lake on summernights and would sleep under the dome of stars without my hairdryer, this ought to be me.

Moikka moi, lukijat. No olinpas vitun taiteellinen. Tässä tukka kun nukahdin se märkänä. Kerrankin se ei sojottanut kuin saksikädellä. Jälleen kerran ollaan mielenkiintoisten kysymysten äärellä. Ei niinkään vakavien oikeestaan. Mietin tässä tänään tätä nykyistä ruokavaliotani. Se on kokenut ison muutoksen kesästä muutettuani mieheni kanssa yhteen ja toiselle paikkakunnalle. Suoraan sanottuna vanhoista tottumuksistani lifestylen kohdalla jäljellä on vain semisäännöllinen urheilu.

Hiya, readers! Well well, wasn´t I just artistic as fuck? Here is my natural hair when I slept with it still damp and didn´t use a hairdryer. For once I did not look like Edward Scissorhands! Again we are facing interesting questions here. I´ve been wondering about my new way of eating lately a lot. Is it healthy? It used to be quite different on summer until three months ago when I moved to another city with my beloved hubby. The only reminescent of my older lifestyle is  almost regular exercising (not eating healthy anymore) so to speak.

 Terveellinen ja monipuolinen "naisen" ruokavalio on saanut täällä ollessa tehdä tilaa opiskelijaruokabudjetille ja lisäksi talossani on nyt rakas muruni (lihaksikas, seksikäs adonis nam ;) ), joka ei kyllä 1500 kalorilla pötki pitkälle ollessaan lähes 2 metriä pitkä ja lähes tulkoon pitkälti kovaa lihasmassaa<3. Ei voi tyttö valittaa valioyksilöstä, oon maailman onnellisin nainen. :3

 The healthy and versatile "feminine" diet has become ancient history as I have had to do several budgetcuts and changes due to the fact that I now like to make food for my lovely boo too. He is very athletic and I could not be more proud of him as he is in good shape and happy but it is a FACT that we both need very different amounts and types of nutrients to stay healthy and in shape.

 Älkää ymmärtäkö väärin. Asun maailman ruokavalioltaan monipuolisimman ja naisten kotkotuksia sietäväisimmän ihmisen kanssa, joka ei koskaan ole valittanut sanaakaan ruuastani (edes silloin kun se paloi pohjaan kuin juhannuskokko), vaikka varmasti kuka tahansa hiukankin vähemmän minua rakastava ja vähemmän upea mies olisi nyrpistänyt nenäänsä kun sanoin tehneeni soijakastiketta. 

Please, try to understand. I do not mean it bluntly. He is the sweetest guy I´ve ever met and he would never ever turn down my food or whine no matter what the hellish vegan-weird-shit thing I would put in front of him even though he would not be too keen to eat it. No.

Ei, mun ongelmani on lähinnä se, että miten saan valmistettua ruokia, joista molemmat meistä pystyy kokoamaan itselleen tyydyttävän ja sopivan annoksen menemättä yli omissa kaloreissani ja silti niin, että murunkin nälkä tyydyttyy?

The problem is, how do I prepare food that gives both of us enough everything to feel satisfied, healthy and happy but does not make me also bloated like a balloon? Haha.

Ja vielä budjetin rajoissa?

On top of that there is ofcourse the budjet.

Tästä päästään itse asiaan. Aikaisemmin olin tosi tarkka siitä, mitä suuhuni pistin. Jopa epäterveellä tavalla fobinen esim. prosessoiduista ruuista. McDonaldsiin mut olisi saanut lähinnä kurkusta raahaamalla kuolleen ruumiin yli ellei sitten ollut överinälkä. Mielestäni tällöin olin tosi hyvässä kunnossa, turvotuksia ei ollut mielestäni ollenkaan ja lihakset eivät surkastuneet pois kun ruokavalio oli proteiinirikas.

Before I used to be quite apprehensive about what I shoved down my throat (I guess at the worst point I had a slight fobia for prosessed foods etc.) I would always pass burgers and other things like that unless I was actually starving. At that point I think I looked quite healthy and felt good and energetic too. I had some muscle as I ate a lot of protein but no bloating, none whatsoever.

No muutin sitten tänne Joensuuhun ja täällä myös ihmiset ovat vähemmän kiinnostuneita ulkonäöstään. Ulkonäköpaineistunutta pidetään hölmönä kanana tai sitten vain hiukan säälittävänä kun ottaa painetta tarpeettomista asioista. No se on ihan terveellinen mindset. Ja pikkuhiljaa, kuin liusuen, aloin syödä huolimattomammin. Seuraavat huomiot, joita oikku hiljaa tein omasta kehostani olivat tosi terveellisiä:

Then it was time to move to other city, a smaller one. Here people are less concerned about their looks. I would even go to the lengths of saying that people would take pity on you if you felt like the outside ment something. It was unneccesery and stupid to worry about looks so much. Well I have to root for that, it is a GREAT and healthy mindset worth promoting. And slowly, I started to crawl back to my old habits (that die hard) and started eating more junkfood. However as I did so I realized the following nice things that came with the "unhealthy" change of my diet:

  

1.) Saatoin syödä roskaruoka-aterian enkä lihonut seuraavana päivänä. Maha oli hieman turvoksissa suolasta, mutta se katosi n. 2 päivän aikana palattuani normaaliin ruokavalioon. Roskaruoka ei siis ole vaarallista silloin tällöin.

2.) Kun söin korkeahiilihydraattisia ruokia ja gluteeniruokia, mun ei ollut enää niin kylmä. En tiedä miksi, mutta se oli upeaa (ehkä koska useimmissa näistä ruuista on myös enemmän kaloreita, siis kehon poltettavaa energiaa).

3.) Kuukautiseni palasivat 2 vuoden poissaolollaan loiston jälkeen ja ovat olleet siitä lähtien säännölliset.

4.) En pelkää enää ruokia. Tai pikemminkin niitä kaloreita ruuissa. En laske enää kaloreita.

1.) I could eat junkfood on one day and I was bloated for a couple of days BUT I did not become fat as I beforehand thought for a long time would actually happen.

2.) When I started eating carb-foods and glutenfilled food, suddenly I wasn´t feeling cold anymore. My metabolic rate started to speed up.

 3.) I got my periods back and they occur now on a normal mothly cycle.

4.) I am not afraid of eating (trying) any foods anymore (I´m not afraid of calories). I don´t count calories and am so much happier and more content.

Mielestäni kaikki nuo oivallukset ovat tosi kivoja, mutta nyt 4 päivänä olen saanut ihmisiltä huomautuksia, että näytän väsyneeltä ja vanhemmalta kuin ennen (osaksi varmaan koska olen ollut flunssassa). Katsottuani kuviani ja verrattuani kasvojani kesäisiin kuviin, huomaan niiden olevan jotenkin turpeammat. Oletan tämän johtuvan gluteenista ja suolasta, jotka molemmat ovat uusia, ikäviä tuttavuuksia ruokavaliossani. Otin teille vertailuksi kuvat tänne blogiini ja haluaisin kuulla mielipiteen. 

I feel like all of the new feelings above are wonderful. However to remind why I am writing about my puff face is that for 4 days people have been saying I look so tired and older than normally. I have a flu so that might have also something to do with everything. But I do notice my face is nowadays rounder and more bloated looking. To see a photo of me on a healthy diet and just eating whatever for comparison, please, scroll down.

 Itse asiassa oloni ON hieman laiska ja väsynyt ajoittain ja olen miettinyt johtuuko se ns. hiilihydraattipöhöstä (sokerimolekyyli sitoo 3 vesimolekyyliä, siitä turvotus) ja lisäksi myös suola sitoo vettä kehoon. Alla minusta vasemmalla kuva lähes gluteenittomasta, prosessoimattomasta ja suolattomasta ruokavaliosta. Oikealla nykyinen, ja olen siis syönyt ihan mitä sattuu.

To tell the truth lately I have been feeling quite sluggish and tired. I´ve been wondering if it is due to my carbohydrate-bloating. (1 sugarmolecyle causes 3 watermolecules to attach it and that is how bloating works in your body). Also sodium rich foods make you bloated. So without further redo: On the left, clean diet. As on the right: whatever-the-hell-I-want -diet.

 Kumpi parempi?

Which looks nicer?

Olenkin miettinyt täytyisikö minun palata vanhaan ruokavaliooni eli toisinsanoen poistaa prosessoidut ruuat, suola ja gluteeni ruokavaliostani? Ongelmana on vaan sen ruokavalion työläys. Se on tiukka dieetti ja ulkona syöminen ja valmisruokien osto vaikeutuu. Lisäksi sellanen dieetti on kalliimpi. Jättäkää kommenttia ja kertokaa oma mielipiteenne. Kannattaako vaivannäkö ylempien kuvien perusteella?

I have actually been pondering if I should return to my old diet. The dark side of it is that it is very restrictive and thus makes hard eating out and also buying ready foods. Low sodium, no-gluten diet is also a lot more expensive to maintain. 

is it worth the pain? Leave some comments, people!!

XOXO Chinami<3